Malmin lentokenttäkysymys on murtamassa uskoni julkiseen päätöksentekoon

Myönnän heti kärkeen muutaman faktan: minulla ei ole lentolupakirjaa, asun Kaarinassa (Turun naapurikunnassa), eikä minulla ole muuta kytköstä Malmi-kysymykseen kuin kiinnostus ilmailuun ja yhteiskunnan päätöksenteon toimintaan. Kirjoitin vuosi sitten siitä, miksi meitä ulkopaikkakuntalaisiakin pitäisi kiinnostaa Malmin lentokentän tuho.

Lähtökohtaisesti ymmärrän ja allekirjoitan Helsingin kaupungin palavan asuntotarpeen, mikä on ollut julkisuudessa Malmin lentokenttätoiminnan alasajon peruste. Malmin lentoaseman ystävät ry on sivuillaan esittänyt perustelut siihen, että Helsinki ei tarvitse Malmin aluetta asuntorakentamiseen. Sosiaalisessa mediassa on pyörinyt lisäksi kompromissiehdotuksia asuntorakentamisen ja ilmailutoiminnan yhdistämiseksi, toiset varteenotettavia, toiset huonompia. Helsingin kaupunki ei tietääkseni ole antanut mihinkään tarjottuun vaihtoehtoon vastausta, miksi nämä esillä olleet vaihtoehtoiset mallit eivät toimi. Mikä niissä on vikana? Miksi ei? Miksi Helsingin kaupungilla on vain on/off -kytkin Malmi-kysymykseen?

Julkisuuteen pulpahtelee jatkuvasti hämäriä tietoja Malmin lentokentän alasajon etenemisestä. Kiitotie on vielä ilmailukäytössä, mutta historiallisen lentokonehallin eli hangaarin käyttäjien vuokrasopimukset kaupunki on päättänyt toukokuun loppuun ja käskenyt tyhjentää hallin lentokoneista. Perusteena se, että halli on vuokrattu muille toimijoille erilaisia tapahtumia varten.

Miksi kaupunki ei ole suostunut vuokraamaan hallia niiden nykyisille käyttäjille? Tietojeni mukaan hallin nykyiset käyttäjät ovat olleet suostuvaisia joustamaan siten, että hallia on voinut tarvittaessa käyttää myös muissa kuin ilmailutapahtumissa ja koneet olisi siirretty sieltä pois tapahtuman ajaksi. Miksi tämä käytäntö ei ole sopinut kaupungille?

Eräs tapahtumanjärjestäjistä, Finnish Hot Rod Association FHRA kertoi Suomen Kuvalehdessä että hallia on tarjottu tapahtumanjärjestäjille vuokralle selvästi halvemmalla kuin nykyisille vuokralaisille eli ilmailijoille. Ilmailijat olisivat voineet vuokrata hallin pidemmäksikin aikaa kuin vain tapahtumien ajaksi, jolloin logiikkani mukaan kaupunki olisi saanut myös enemmän vuokratuloja.

Kuvio näyttää siis vahvasti siltä, että kentän alasajoa toteutetaan jo siten, että ilmailutoiminta käytännössä tukahdutetaan kentältä. Jos koneille ei ole säilytyspaikkaa tai asematasoa, ei pelkästä kiitotiestä ole iloa. Junaraiteet on, asemaa ei.

Lex Malmi oli tapetilla sen tullessa eduskuntakäsittelyyn. Siinä yhteydessä yhtenä argumenttina oli se, että kunnan itsemääräämis- ja kaavoitusoikeuteen ei voida puuttua. Mikäli joku kotikuntani Kaarinan asia saisi aikaan valtakunnallisen kansalaisaloitteen ja saisi tarpeellisen kannatuksen, mielestäni se todellakin pitäisi ottaa kaupungin päätöksenteossa vakavasti. Tämän lisäksi Helsinki on koko Suomen pääkaupunki, jolloin Helsingillä on erityisasema ja sen vuoksi mielestäni velvollisuus katsoa ja perustella asioita koko valtakunnan näkökantilta.

Mielestäni erityisesti Helsingin kaupungin ei tulisi jättää huomiotta sitä faktaa, että suurin osa helsinkiläisistä haluaisi säilyttää Malmin kentän ilmailukäytössä. Ketä Helsinki palvelee jyrätessään kaupunkilaisten enemmistön?

Totta puhuen Helsingin kaupungin ja valtiokonsernin johdonmukainen Malmin lentokentän alasajo on signaali jostain muustakin, kuin Helsingin kaupungin palavasta asuntotarpeesta. Se kielii minusta siitä, että julkinen päätöksenteko ei toimi avoimesti, ketterästi, sovittelevasti ja kompromisseja hakien. Käytännön päätöksenteko on karannut niin monen kabinetin, hallintoportaan, virkamiehen, ryhmäpäätöksen ja lobbarin toiveen taakse, että koneisto ei vastaa mielestäni nykyaikaa.

Julkinen keskustelu ei voi olla leikkikeskustelua siten, että jostain asiasta kysytään, mutta vastausta ei huomioida. Keskustelusta ei voi vetäytyä, jos kysymykseen saatu vastaus ei miellytä. Silloin kun joku yhteiskunnan jäsen, oli se yksityinen tai yhdistys, asiallisesti ja perustellen osallistuu julkiseen keskusteluun, se on julkisen vallan puolelta huomioitava ja asiaan on perustellen reagoitava.

Odotan edelleen julkiselta sektorilta avoimuutta ja rehellisyyttä Malmi-kysymyksessä, niin Helsingin kaupungin kuin valtion osalta. Nyt kun valtio menee asiassa Helsingin kaupungin selän taakse ja Helsingin kaupunki valtion selän taakse, ei peruspulliainen saa mitään käsitystä miten päätöksentekoprosessi on edennyt.

Haluaisin nimittäin vielä uskoa, luottaakseni julkisen sektorin päätöksentekoon, että Malmin lentokentän jo pitkälle menneelle alasajoprosessille olisi tosiasiallisesti hyvät perusteet. En ole sellaisia nähnyt.


Muokattu 21.4.2017 klo 23:26: Korjattu 2. kappaleessa yhdistyksen nimi Malmin lentoaseman ystävät ry:ksi. Aiemmin mainittu Malmin lentokenttäyhdistys ry on kentän lentotoiminnan tämänhetkinen operaattori.

villejmattila
Kaarina

Enemmän tai vähemmän IT-alan yrittäjänä yli puolet elämästä, yläasteajoista lähtien. Ilmailusta, musiikista ja kokonaisturvallisuudesta kiinnostunut entinen valtion virkamies, joka kuitenkin palasi kesätöihinsä tapahtumien ja verkkokauppojen pariin. Varsinais-Suomen Nuorten Yrittäjien toimikunnan puheenjohtaja (2016) ja intohimoinen yrittäjyyskasvattaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu