*

Standardipaine - Ville Mattila

Miksi meitä ulkopaikkakuntalaisia pitäisi kiinnostaa Malmin lentoaseman tuho?

Seurasin tänään Helsingin Malmin lentokentällä käydessäni lentoasemaympäristön vilkasta elämää. Lentoaseman aidan takana oli runsaasti ulkoilevaa yleisöä, jotka katselivat kentän toimintaa, lentokoneita ja historiallista miljöötä. Jotain rauhoittavaa kauniissa keväisessä päivässä Malmin lentokentällä todellakin oli.

Vaikka en milloinkaan ole omistanut lentolupakirjaa, olen kuitenkin kiinnostunut ilmailusta sen kaikissa muodoissaan: simulaattorilentämisestä, lennokeista, laskuvarjohypystä, lentäjän ammatista tai vaikka lentokoneiden valokuvauksesta. Useiden kavereideni ja mm. veljeni opintojen myötä olen päässyt lentämään useasti Malmilta. Niin myös tänään.

Olen todella pöyristynyt siitä, miten Helsingin kaupunki ja valtio ovat tuhoamassa Malmin lentokenttää.

Maankäyttöön liittyvän politiikan tulee olla aina ensisijaisesti säilyttävää. Jo olemassa olevan infrastruktuurin, rakennusten ja niiden toiminnallisuuden hävittämiselle tulee olla valtakunnallisella tasolla painavat perusteet. Perusoletuksena on pidettävä, että jo olemassa olevaa toiminnallisuutta ei tuhota.

Ymmärrän pääkaupunkiseudun asuntopulan erittäin hyvin. Jo pelkästään Helsingin rajojen sisällä on rakentamatonta maata, saatika jos pelkästään kaupunginrajojen sijaan katsottaisiin hieman kauemmaksi: sanotaanko vaikkapa HSL-seutulipun kattavalla alueella on kelvollista maa-aluetta reippaasti. Joukkoliikennettä tulee kehittää, jotta etäisyys asuinpaikan ja Helsingin keskustan välillä ei olisi niin merkittävä.

En myöskään ymmärrä, mihin kompromissivaihtoehto on unohdettu. Malmin lentoasemaa puolustavat tahot ovat esimerkiksi esittäneet, että lentoaseman toinen kiitotie voitaisiin sulkea. Tällöin lentoasematoiminnallisuus säilyisi, mutta alueelle voidaan silti rakentaa asuntoja. Omasta mielestäni tämä myös osoittaa, että Malmin lentoasemaa puolustavat henkilöt ymmärtävät myös asuntopulan vakavuuden.

Helsingin kaupunki ja valtio toteuttavat sanelupolitiikkaa, eikä niillä tässä asiassa ole minkäänlaista todellista halua keskustella tilanteen erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista. Tai jos on, sitä ei ole näytetty riittävästi.

Jos kaikesta huolimatta Malmin lentoasema tuhotaan, on edessä suunnattomat kustannukset alueen maaperän puhdistamisesta ja paaluttamisesta rakentamiskelpoiseksi. Tähän etäisesti Talvivaaraa muistuttavaan projektiin pistettäisiin myös minun Helsingin ulkopuolella asuvan verorahojani. Tätä en tule hyväksymään, koska päteviä vaihtoehtoja asialle on esitetty runsain mitoin.

Siksi Malmin lentoaseman kohtalon pitäisi kiinnostaa myös Helsingin ulkopuolella asuvia, kuten myös muita kuin ilmailuharrastajia.

Malmin lentokentän ympäristö on avoin kaikille. Se on mielestäni paikka, jossa jokaisen suomalaisen tulisi käydä vaikkapa kesällä (siinä missä Suomenlinnassa, Korkeasaaressa ja vaikka Kansallismuseossa). Jokainen voi löytää Malmilta oman tapansa nauttia miljööstä. Pari ehdotusta: kahvikupposen ääressä kentän ravintolassa, juoksulenkillä kentän ympäristössä tai vaikka lyhyellä lentokierroksella pääkaupunkimme yläpuolella katsomassa niitä lukemattomia muita mahdollisia alueita asuntorakentamiselle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (45 kommenttia)

Seppo Sipilä

Ulkopaikkakuntalaisten kannattaisi olla kiinnostuneita Malmin kentän kohtalosta ennen kaikkea siksi, että se on ainoa vapaalla aikataululla kevyttä kalustoa palveleva kansainvälinen lentoasema 150 km säteellä pääkaupungista.

Jos pääkaupunkiseudulla ei ole yleisilmailukenttää, suurin osa Suomesta jää eristyksiin oikeasti nopeista ja sujuvista yhteyksistä pääkaupunkiin. Esim. Kainuussa on ainakin kolme lentopaikkaa (Kajaani, Kuhmo, Suomussalmi), joilta pääsee Malmin ansiosta tarpeen tullen sujuvasti Helsinkiin ja takaisin taksilennolla. Ilman Malmia ainoaksi ilmatieksi pääkaupunkiin jää Helsinki-Vantaan suurlentoasema, joka ruuhkautuu tulevaisuudessa entistä pahemmin.

Ilmailu on nopeimmin kasvava liikennemuoto maailmassa, ja sen nopeimmin kasvava segmentti ovat nimenomaan kevyen kaluston liikelennot.

Jo nyt aikatauluttoman liikenteen on pyydettävä lupaa Helsinki-Vantaan kiitoteiden käyttöön kolme tuntia etukäteen, vaikka lento bisneskoneella Suomen päästä päähän kestää noin puolet siitä. EU:n lentoliikenteen volyymi tuplaantuu Eurocontrolin ennusteiden mukaan viimeistään vuoteen 2050 mennessä, mikä on myrkkyä aikatauluttoman ilmaliikenteen jo entisestäänkin etukäteislupaa edellyttäville palveluille Vantaalla.

Susanna Oksanen

Itse toivoisin että Malmin lentokenttä vielä julistetaan UNESCOn suojelluksi kohteeksi toimivana kokonaisuutena kuten esimerkiksi Vanha Rauma on. EU:ssa Malmin arvo on jo huomattu. Ei varmasti katsota suomalaisten kunniaksi jos tuhoamme EU:n mittakaavassa arvokkaaksi mainitun toimivan kokonaisuuden. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/malmin-len...

Puhumattakaan siitä millainen käytännön arvo ko kentällä on RAJAlle, harrasteilmailulle ja miten se toimisi edes jonkinlaisena kenttävaihtoehtona kiireisille pääkaupunkiseutulaisille tai siellä tiukalla aikataululla asioiville. Vielä jos pidentäisimme pikkuisen yhtä kiitorataa se ehkä toimisi liikesuihkarillekin. Totuus on että Vantaalla ei ole ilmatilaa harrasteilmailulle.
Vantaan huoltohallit ovat Finnairin, eikä sinne ole mitään asiaa harrasteilmailijoilla... Ja muistuteenpa että; mitä kauemmas ihmisistä viemme harrastuksensa, sitä vaikeammaksi harrastaminen tulee ja sitä myöten harvenee tuo harrastuneisuus. Miksi rallikuskimme tulevat pääsääntöisesti keskisuomesta? Miettikää sitä.
Onko se lopultakaan etuoikeus, asua pääkaupunkiseudulla jos ahdistamme valinnat aina vain vähemmälle? Tarvitsemme ilmailijoita tulevaisuudessakin, harrastuneisuus on tie uralle. Finnair juuri vähän aikaa sitten valitti kuljettajapulasta... Ja jollei koulutusta ahdistettaisi pois Malmilta, niin siellä se varmasti pysyisi... Toimisi tuo Malmi jonkinlaisena varakenttänäkin syöttöliikenteelle muilta kentiltämme , mikäli Vantaan kentälle kävisi Brysselit. (Tiedoksi vielä: Malmin lentokentän alueelta on tavattu kaksi harvinaista lepakkolajia.) http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015100720478978_u...

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Espanjaan kuuluvalla Mallorcan pikkusaarella on kolme lentokenttää. Kansainvälinen lentoasema. Sen välittömässä läheisyydessä Malmin kokoinen pienlentokenttä ja vielä saaren pohjoisosissa pienlentokenttä.

Mallorcan pinta-ala on 3 640 km²

Pääkaupunkiseudun pinta-ala on 3 698 km² https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_seutu

Tänne on tuskalla saatu mahdutettua yksi kansainvälinen lentoasema ja Helsinkiin yksi pienlentokenttä, joka sekin halutaan ajaa alas.

Hulluimmat haluaisivat rajoittaa myös Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintaa.

Kun pääkaupunkiseutua katsoo ilmasta, niin eihän täällä ole kuin pelkkää metsää...

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Samat henkilöt, jotka ovat silmää räpäyttämättä valmiit tuhomaan Malmilla olevan elävän historian kiinteistösijoitususkonnon alttarille, ovat edellisessä ja seuraavassa lauseessa paheksumassa ääri-islamistien Palmyran maailmanperinnölle aiheuttamaa tuhoa. Jos heidän on valittava johdonmukaisuuden ja epäjohdonmukaisuuden välllä, he valitsevat epäjohdonmukaisuuden.

Käyttäjän TimoNyman kuva
Timo Nyman

OLIN JO HUOLISSANI miten valtavan kiinnostuksen tietyissä piireissä koko lentokenttäprojekti on aiheuttanut. Oletin että lentokenttäalueelta löytyy ennemmin tai myöhemmin liito-oravan tuotoksia tai paikallinen maamyyräkanta olisi ollut kasvamassa valtakunnalliseksi ongelmaksi koska lentokoneiden aiheuttama haukkapopulaation pieneneminen olisi päästänyt ne lisääntymään. Sitten kun kuulin että ainoa korvaava paikka 25000 hengen asuttamiseksi olisi Helsingissä ollut ainoastaan TALIN golfkenttä, huomasin ettei mikään ole muuttunut eipäs/juupas jaarittelulta. Ainoastaan kohde on löydyttävä. Kohteen muuttaminen rakennusalueeksi ei sitten tässä tapauksessa olekaan uhka vaan päinvastoin.

Seppo Sipilä

Pääkaupungin suosittujen ja arvokkaiden alueiden asettaminen vastakkain tyyliin "Tali tai Malmi" on tyylipuhdasta Helsinkimme tuhoajien hajota-ja-hallitse -politiikkaa, jolla keskustelu saadaan pysymään juupas-eipäs -tasolla. Siihen ei kannata kenenkään haksahtaa.

Todellisuudessa mahdollisia ratkaisuja on jokseenkin loputtomasti, jos vaivaudutaan ajattelemaan boksin ulkopuolelta. Seutuhallinto ja kaavoitusyhteistyö metropolialueen kaupunkien kesken paperille piirrettyjen rajaviivojen yli olisi yksi oivallinen tapa poistaa viimeinenkin uskottavuus väitteiltä tonttimaapulasta. Näin on toimittu Tukholman seudulla jo ajat sitten.

Mainio esimerkki luovasta ajattelusta on myös parin päivän takainen aprilliuutinen osoitteessa http://malmiairport.fi/1-4 - se voitaisiin toteuttaa vaikka maanvaihdoilla Helsingin ja Vantaan kesken, jos Vantaan Airport City olisi kiinnostunut täydestä ilmaliikenneyhteyksien palvelupaletista, jollainen on kovaa valuuttaa mille tahansa kaupungille joka älyää sellaista tavoitella. Valtiohan ei ole sitoutunut Malmin kentän asuinrakentamiseen, vaan yleisesti asuntorakentamisen edellytysten parantamiseen pääkaupunkiseudulla: valtioneuvosto voisi sanella tällaisen rajansiirron Sipoon Östersundomin alueen tapaan.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Itse en ole osannut muodostaa kunnon kantaa siihen, pitäiskö Malmin kenttä säilyttää vai ei. Joskus olen lukenut, että maaperä olisi sellaista, että sinne ei kannata rakentaa.

Rakennustilaa pk-seudulla löytyy vielä paljon muualtakin.

Käyttäjän villejmattila kuva
Ville Mattila

Näin on, maaperä on savista ja mahdollisesti myös pilaantunutta, ks. http://www.malmiairport.fi/harhaluuloja/#19 . Eli kohtuuhintaiseen asuntorakentamiseen soveltumatonta, edullista ei Malmin alueelle mitenkään saa.

Olavi A Honka

Kyllä vaikuttaa erikoiselta sanonta ettei Helsingistä löydy maata rakentamiseen, vaan Malmin kenttä on se yksi ja ainoa mahdollinen, vaihtoehtoja ei muka ole. Googlen sateliittikartasta jo näkee että rakentamatonta tilaa on vaikka kuinka paljon.

Vai onko tässä taustalla vihreiden pakkomielle tunkea mahdollisimman paljon ihmisiä mahdollisimman pieneen tilaan?
Gryndareiden lobbaus (lahjonta?)
Eikö tämä Malmin suunnitelma on loppupelissä slummin rakentamista?

Mielenkiintoista seurata ketkä poliitikot ovat kaavaa hyväksymässä, voi sitten seuraavissa vaaleissa kertoa mielipiteensä.

Käyttäjän villejmattila kuva
Ville Mattila

Hyviä kysymyksiä, jotain hämärää tässä tuntuu olevan taustalla. Malmin lentokentän nykyiseen tilanteeseen (uhattuun tulevaisuuteen) johtaneet tapahtumat kyllä sopisivat vaikka Ylen MOT:n tutkittavaksi.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kyllähän siinä jotain hämärää on.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Valtio voisi junailla pelastusprojektia porkkanaakin käyttämällä. Mutta joka tapauksessa kansainvälisesti noteeratun kulttuurikohteen tuhoaminen ei ole mikään Helsingin kaupungin sisäinen asia. Valtakunnanpäättäjät ovat Helsingistä käsin perustaneet muun muassa laajoja kansallispuistoja ympäri Suomea. Kanttia pitää tarvittaessa olla pelastaa pieni maapläntti Helsingissäkin.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Klaus Louhisola

Helsingin päättäjien pitäisi suunnata katseensa ylös ja myös etelään. Näistä suunnista löytyy vapaata tilaa rakentaa asuntoja ihan niin paljon kuin vain halutaan.
Helsinki sijaitsee rannikolla ja tilaa laajentumiseen on paljon.( Meri on hyödynnettävissä hyvällä suunnittelulla tyylikkäästi ja luontoa kunnioittaen)
Opintomatkat Hollantiin tai Dubaihin voitaisiin rahoittaa siitä potista ,
joka säästyy, kun Malmin lentokentän maapohjaa ei lähdetä kaivelemaan, junttaamaan ja vahvistamaan kalkkiruiskutuksin ja betonipaaluin.

Kyllä tilaa on , kunhan poliittista tahtoa ensin löytyy .

t

Klaus

Olavi A Honka

Poliitikot tässä taitavat hääräillä "jokaiselle jotakin". Vedotaan halpoihin asuntoihin, mutta kustannukset rakentamisessa huomattavat paalutuksineen yms eli miten ne voisivat olla halpoja????

Tässä aika kuvaavaa taustaa: http://www.boy.fi/atk/toimitus/573-likainen-raha-k...

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Jos halpoja asuntoja haluttaisiin, niin ensimmäiseksi rakennettaisiin hyvien kulkuyhteyksien päässä oleva ja maapohjaltaan hyvä Kivinokka. Sitten ovat tietysti Tuomarikylän pellot ja Sipoolta otetut alueet, joissa on tilaa selvästi enemmän kuin Malmilla. Vartiosaari ilmeisesti sentään rakennetaan, vaikka melkoista soutanmista ja huopaamista senkin kanssa on harjoitettu ja tultanneen vielä harjoittamaankin. Kyllä se halpojen asuntojen tarve on haettu selitys. Jo maapohjan huonous osoittaa sen perättömäksi. Todelliset syyt löytyvät jostain muualta.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Meidän äänestäjien on syytä painaa mieleemme ja muistaa seuraavan kerran vaaliuurnilla, ketkä olivat ne arvostelukyvyttömät ja kansallisen etumme vastaisesti toimineet poliitikot, jotka Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.3.2016 antoivat äänensä Malmin lentokentän tuhoamiseksi.

RKP:
(ei kukaan)

Kokoomus:

Andersson Hennariikka
Karhuvaara Arja
Luukkainen Hannele
Muurinen Seija
Männistö Lasse
Niiranen Matti
Pakarinen Pia
Rauhamäki Tatu
Rautava Risto
Rydman Wille

Perussuomalaiset:

Lindell Harri

Rene Hurstin vaaliliitto:

Hursti René

Keskusta:
(ei kukaan)

Kristillisdemokraatit:
(ei kukaan)

Vihreät:

Alanko-Kahiluoto Outi
Holopainen Mari
Kari Emma
Kivekäs Otso
Kousa Tuuli
Krohn Minerva
Lehtipuu Otso
Möller Antti
Oskala Hannu
Perälä Erkki
Puoskari Mari
Rantanen Tuomas
Relander Jukka
Soininvaara Osmo
Stranius Leo
Sydänmaa Johanna
Vesikansa Sanna
Ylikahri Ville

SDP:

Anttila Maija
Arajärvi Pentti
Heinäluoma Eero
Jalovaara Ville
Järvinen Jukka
Lovén Jape
Mäki Terhi
Paavolainen Sara
Pajamäki Osku
Razmyar Nasima
Sevander Tomi
Taipale Kaarin
Torsti Päivi
Wallgren Thomas

Vasemmistoliitto:

Abdulla Zahira
Honkasalo Veronika
Ingervo Sirkku
Koivulaakso Dan
Korkkula Vesa
Malin Petra
Modig Silvia
Muttilainen Sami
Nyholm Henrik
Puhakka Sirpa
Vuorjoki Anna

Tyhjää äänesti Pasterstein Dennis (Kok.)

Olavi A Honka

Hyvä! Tämä lista meni talteen, vaaleja odotellessa :-)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin
Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Jos jollain olisi aikaa, kaikki takinkääntäjät ja heidän motiivinsa olisi kiintoisa selvittää. Tässä nyt ainakin kaksi mielensä muuttanutta (motiivit auki): Osku Pajamäki ja Otto Lehtipuu:
"Sen sijaan kaupunginhallituksen demarijäsenen Osku Pajamäen mukaan rajansiirrot Sipoossa vaikuttavat "totta kai" lentokentän suunnitelmiin.

Vihreiden ryhmänjohtajan Otto Lehtipuun mukaan lentokenttä voisi jatkaa toimintaansa ainakin vuokrakauden loppuun saakka, jos rajansiirrot toteutuvat.

"Malmin kentän ongelma on siinä, ettei se ole ihan suoraan raideliikenteen varassa. Kenttäalue vaatisi vähintään raitiotien Malmin asemalle ja muita tällaisia ratkaisuja.""
http://www.flightforum.fi/forum/index.php?FFSESS=h...

Erityisesti Vihreiden toiminta on ylen tympeätä, kuten Iltalehden toimittaja
Tommi Parkkonen toteaa:
"Hauskaa yhtälössä on se, että vihreät (vihr) jaksoivat vollottaa metsähallituslain suhteen, että hallitus toimii demokratian vastaisesti, kun se ei kuuntele kansan mielipidettä, mutta Malmin kohdalla sama kansa oli vihreille vain ärsyttävä nyanssi oman valtapolitiikan tiellä."
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016033121348003_u...

Niin on maan tapa omaksuttu ympäristöllisten maanparantajienkin poliittisessa liikkeessä.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Itse haluaisin antaa ääneni heille kaikille. Koska ääntäni en voi jakaa, valitsen tästä joukosta yhden.

Listassa on joukko päättäjiä, joilla on selkäranka.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Listassa on joukko lähinnä kulttuuribarbaareja - eräänlaisia talebaneja siis.
http://7mostendangered.eu/2015/12/10/helsinki-malm...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Helsingin poliitikkojen toiminnasta ja sen moraalista on tehtävä kokonaisanalyysi. Esim. tämänkaltaiset seikat:

- Malmin kenttä on koko kansakunnan (miksei jopa ihmiskunnan) henkistä ja aineellista varantoa. Millä oikeudella helsinkiläispoliitikot (osa heistä) omii tämän asian vain itselleen?

- Helsinkiin tulevat väylät on rakennettu koko kansakunnan varoilla. Millä oikeudella helsinkiläispoliitikot omivat tämän varallisuuden ja sitä koskevan päätösvallan itselleen (ns. bulevardisointi).

- Samaan aikaan helsinkiläispoliitikot pitävät itsestäänselvänä että koko kansa (valtio) maksaa vähintään 30 % eli satoja satoja miljoonia alueen uusista väylistä (länsimetro, Raidejokeri).

- Varsinkin Anni Sinnemäki hokee jatkuvasti kuinka Helsinkiin kannattaa haalia satojatuhansia ihmisiä lisää kun elämä täällä on niin kustannustehokasta. Entä jos asia on tasan päinvastoin, tuon kustannustehokkuuden suhteen.

- Helsinkiläispoliitikot eivät suostu kuuntelemaan kriittisiä tutkijapuheenvuoroja, esimerkkinä YLE/Pasi Toiviaisen tekemä kooste ja HS/Vaattovaara ym.

Tarvitseeko Suomi kansallisen vastarintaliikkeen helsinkiläispoliitikkoja vastaan?

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Pitää kiinnostaa, koska Helsinki on meidän kaikkien pääkaupunki ja Malmin lentokentältä meidän kaikkien Armi Kuuselamme lähti historiallisesti maailmalle.
MUTTA, jos samat lentokentän tuhoajat hyväksyvät Guggenheimin, ei Helsinki ole enää minun pääkaaupunkini.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Jos tässä maassa osattaisiin rakentaa ylöspäin, ei tarvitsi jokaiseen ihan niemeen ja notkoon rakentaa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Mistä tuo myytti "joka niemeen notkoon saarelmaan" rakentamisesta on tullut. Kun tänne tulee pimeään aikaan lentämällä, niin harvassapa tuikkivat valot. Kun katsoo vaikkapa Google Earthista, niin mitä näkyy. Metsää, metsää, metsää. Suomen väentiheys on 18 asukasta/km2 ja vastaava luku Hollannissa on 447 asukasta/km2, eikä sielläkään ole niin hirveästi tarvinnut rakentaa ylöspäin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Amsterdamin asukastiheys on 4 431/km^2, Helsingin 2 945.

Voit kuroa tuon umpeen rakentamalla talot vieriviereen, mutta miksi pitäisi, jos voi rakentaa ylöspäin.

Tai toisin sanottuna, mikä siinä ylöspäin rakentamisessa on niin pahaa?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #41

Itse asiassa en sanonut ylöspäin rakentamisesta yhtään mitään muuta, kuin että se on tarpeetonta. En siis ottanut kantaa korkeaan rakentamiseen sinänsä, vaan sille esitetyn perustelun pätemättömyyteen. Euroopasta löytyy aivan hyviä kaupunkeja sekä Helsingin tiheysluokassa, esimerkkeinä vaikkapa Hampuri 2369 as/km2 tai Praha 2500 as/km2. Samoin löytyy myös kumppaneita Amsterdamille, kuten Wien 4100 as/km2 tai München 4440 as/km2.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #42

Vaihtoehdot ovat 1)Rakenna ylöspäin 2)Rakenna tiivimmäksi 3)Rakenna Malmin lentokentälle

Minkä näistä nyt siis valitset? Itse numeron 1.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #43

Unohdit sen ilmeisimmän ja helpoimman. Rakenna muualle. Ja se on minun valintani.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Olen käynyt 40 v vaimoni vanhempien luona säännöllisesti. Olen täällä Puistolassa nytkin. Malmin kenttää on kierretty kesät talvet ja turkulaisena tulee mieleen vanha Artukaisten kenttä.
Katsoin maisemaa äsken ja ymmärrän että vasemmiston ja vihreiden ympäristöään kunnioittamattomat arvot jyräävät historian ja tunteet. Lentokoneiden tarpeet eivät tietenkään paina kupissa yhtään porvarillisena hapatuksena ja bensiiniä käyttävinä ympäristön vihollisina.
Sanoin vaimolleni että minkälainen katastrofi on edessä kun tälle vanhalle suolle aloitetaan paaluttamaan DDR tyylistä ihmisäilöä. Kansallismaisemaa häviää ilman huolen häivää. Vihreät eivät välitä heitä ennen olleesta tippaakaan. Aika alkaa Koijärvestä. Onneksi asun Espoossa ja Sinnemäen Helsinkiin en muuta ikinä. Helsinki haluaa eristäytyä saarelleen jolle typerä swedepettereiden kunkku kylän asensi tulevan venäläiskomennon muokattavaksi.
Se malli johon nyt pyritään jää nähtäväksi mutta pakkia mennään varmasti. Helsinki kuitenki on koko maan pääkaupunki eikä kalliolaisen kuppikunnan temmellyskenttä.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Malmin lentokenttä ei maksa kaupungin omistamasta alueestaan lainkaan vuokraa kaupungille. Asuntokäytössä alue tuottaisi 5-10 miljoonaa euroa vuodessa, joten nykyinen järjestely on miljoonien eurojen vuotuinen tulonsiirto kaikilta helsinkiläisiltä ilmailuharrastajille.

Eiköhän näille rahoille ole parempaakin käyttöä kuin tehottoman maankäytön subventointi.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tuon 5 - 10 miljoonaa vuodessa voi suhteuttaa suunnittella olevien Kruununsiltojen tämänhetkiseen hinta-arvioon, joka on 350 miljoonaa. Tuotto olisi siis suunnilleen puolet tuon sillan pääomakulusta ilman kuoletuksia.

Tuotot täytyy tietysti Malminkin tapauksessa suhteuttaa kustannuksiin. Kuinka suuret siis ovat esimerkiksi Malmin pohjarakentamisen ja liikenneverkon rakentamisen kustannukset?

Mutta se päämotiivi ei taidakaan löytyä taloudesta, vaan siitä, että Malmi halutaan nähdä pelkkänä ilmailuharrastajien kenttänä, kun se tosiasiassa on liikenneilmailun kenttä.

Seppo Sipilä

Jostain kumman syystä Malmin lentokenttä on ainoa alue, jonka kohdalla vedotaan tuollaiseen argumenttiin. Kuinkapa mieletön tulonsiirto helsinkiläisiltä veronmaksajilta onkaan se, että Talin ja Vuosaaren golfkenttiä, Tuomarinkylän ja Viikin peltoja, Paloheinän laakeita aukeita ja vaikkapa Keskuspuistoa makuutetaan joutomaana?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

"Kuinkapa mieletön tulonsiirto helsinkiläisiltä veronmaksajilta onkaan se, että Talin ja Vuosaaren golfkenttiä, Tuomarinkylän ja Viikin peltoja, Paloheinän laakeita aukeita ja vaikkapa Keskuspuistoa makuutetaan joutomaana?"

Keskuspuisto ja muut puistot eivät ole tulonsiirto kellekään, vaan ne ovat kaikkien yhteistä virkistysaluetta.

Talin golfkenttä on tulonsiirto golfaajille, sillä alueen vuokra jää selvästi alle markkinavuokran. Se, että golfaajia tuetaan epäreilusti ei kuitenkaan tee ilmailijoiden samanlaisesta tukemisesta yhtään sen hyväksyttävämpää.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

"Maankäyttöön liittyvän politiikan tulee olla aina ensisijaisesti säilyttävää."

Lauseesihan tarkoittaa, että maankäyttöpolitiikan tulee estää minkään rakentaminen.
Metsätalousmaan tulee lauseesi mukaan säilyä aina metsätalousmaana, maatalousmaan maatalousmaana. Riippumatta, tarvitaanko kyseiseen tarkoitukseen varattua maa-aluetta mihinkään.

Helsinki-Malmin lentokenttä oli ainoa lentokenttä alueella, kun se rakennettiin. Se jäi tarpeettomaksi 10.7.1952, kun Seutulan lentoasema (sittemmin Helsinki-Vantaan lentoasema) perustettiin. Siviili-ilmailu on hoidettu jo vuosikymmenet Helsinki-Vantaalta käsin. Malmin lentoasema on jäänyt harrasteilmailukäyttöön.

Ei harrasteilmailu Suomesta mihinkään katoa eikä vähene, vaikka kenttä lakkautetaankin. Aluetta tarvitaan uuteen käyttöön ja Helsinki on tehnyt asiassa päätöksen. Siis pulinat pois, kuten ennen todettiin sanoa.

Käyttäjän villejmattila kuva
Ville Mattila

Maankäyttöpolitiikan ei pidä estää rakentamista, vaan ensisijaisesti säilyttää alueen toiminnallisuus. Ensisijaisella tarkoitan sitä, että jos todetaan että metsätalousmaata tarvitaan edelleen metsätalousmaana, sitä ei lähdetä siitä käyttötarkoituksesta ilman painavia perusteita muuttamaan. Kynnyksen tulee olla iso ja jos kuitenkin muutosta lähdetään tekemään, alueen nykyinen tarkoitus tulee turvata esimerkiksi korvaavilla järjestelyillä. Malmin osalta mitään korvaavia järjestelyjä ei ole osoitettu.

Se, että Malmi olisi vain harrasteilmailun käytössä, on väärä käsitys. Malmilla toimii runsaasi lentokouluja, jotka kouluttavat lentäjiä mm. liikenneilmailun käyttöön. Malmilta voi liikennöidä myös liikenneilmailu ilman yhtä merkittäviä rajoituksia, kuin Vantaalta. Vantaa on jo nyt ruuhkainen. Katso http://www.malmiairport.fi/harhaluuloja/#2

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Onhan todettu, ettei Helsinki-Malmin lentoasemaa tarvita nykyisessä käyttötarkoituksessa. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt mittavan ja perusteellisen selvitystyön Malmin lentoaseman tarpeellisuudesta ja alueen kehittämisestä kaupungin kehittämistarpeiden kannalta. Perustelusi ovat Malmin harrastetoimintaa harjoittavien tahojen kokoamia perusteita ja suurelta osin kuvitteellisia.

On koko Koillis-Helsingin etu, että alueelle saadaan uusi asuinalue ja Malmin palvelukeskittymään uutta elinvoimaa. Malmin lentokenttä on ollut paitsi ilma- myös maaliikenteellinen este alueellaan.

Helsinki-Vantaan ruuhkaisuutta ei suinkaan vähennä se, että yksi sen lähestymisväylistä on harrasteilmailukäytössä.

Hyvinkään tai Kiikalan lentoasema voi hyvin hoitaa Malmin lentoaseman kaiken toiminnan häiritsemättä Helsinki-Vantaan toimintaa.

Päätän oman keskusteluni aiheesta tähän. Päätös on tehty, pulinat pois.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #28

Niemeläisen kommentti kuvaa mainiosti sitä, miksi tästä pitää pulinoida ja purnata oikein kovaäänisesti ja tarvittaessa yli rajojen - yhtä lailla päättäjät vain sivuuttavat jo kansainvälisestikin noteeratut Malmin lentoaseman kulttuuriarvot nimenomaan toimivana kokonaisuutena. Mitäs se sellainen päätöksenteko on, jossa asiaan vaikuttavia seikkoja otetaan huomioon vain selektiivisesti?

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Seppo Sipilä Vastaus kommenttiin #28

Mikä on Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston pätevyys ja asiantuntemus tehdä päätelmiä lentokenttien tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta? Ymmärtääkseni ilmaliikennettä ja sen infrastruktuuria koskevat asiantuntijaselvitykset ovat päätyneet lähinnä sellaisiin lopputulemiin, että Malmin kentän merkitys Suomen ilmailulle on suuri, ja sen korvaaminen erittäin vaikeaa.

Ennen vaikenemistasi voisit selittää, mitä "suurelta osin kuvitteellista" on esimerkiksi näissä (pieni pintaraapaisu):

http://bit.ly/eurocontrol-2010-2030
http://bit.ly/eu-ilmailun-tulevaisuus
http://bit.ly/malmi-tyoryhman-loppuraportti-2015
http://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/ajankohtais...
http://bit.ly/sljy-malmi
http://bit.ly/lentajaliitto_2015
http://bit.ly/bromma-investering

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #34

Jos lentokenttä on ilmailukäytössä niin tärkeä, mikseivät ilmailjat ole valmiita maksamaan markkinavuokraa? Lentokenttä voi kerätä mm. liikennöintimaksuja ja maksaa näillä rahoilla alueen vuokran.

Jos alue on asuntotuotannossa selvästi tuottavampi, on se todennäköisesti asuntokäytössä myös tärkeämpi, sillä asukkaat ovat valmiita maksamaan alueesta enemmän kuin ilmailijat.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #35

Käytiinkö tästä edes kunnon keskustelua ennen typerää tuhoamispäätöstä?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #36

Käsittääkseni ilmailijoiden tavoitteena oli ilmaisen vuokrasopimuksen jatkaminen. Lentokentän toimintaa jatkavan yhtiön liiketoimintasuunnitelman mukaan mitään taloudellisia mahdollisuuksia markkinavuokran maksamiseen ei olisi, sillä liikevaihto oli reilu 2 miljoonaa, ja markkinavuokra olisi 5-10 miljoonaa.

Seppo Sipilä Vastaus kommenttiin #35

Mistä on peräisin väite, etteivät kentän käyttäjät olisi valmiit maksamaan vuokraa? Sitä ei vain tähän mennessä ole vaadittu, kun Finavia on pyörittänyt kenttää osana valtion lentoasemaverkostoa vuoteen 2034 saakka sovitun maanluovutussopimuksen pohjalta.

Kentälle on jo ilmoittautunut uusi operaattori liiketoimintasuunnitelmineen kenttäpalveluja pyörittämään (http://www.malmiairport.fi/3-12-2015-malmille-tarj...). Kentän potentiaalista liikelentokenttänä on tehty ammattimainen tutkivan journalismin reportaasi (http://www.malmiairport.fi/16-3-2016-reportaasi-av...).

Et mitenkään voi verrata lentoaseman maksukykyä kymmenientuhansien lähiöasukkaiden maksukykyyn ja väittää alueen olevan sillä perusteella tärkeämpi asuntoina. Tärkeyden määritteleminen valtakunnallisella ja yhteiskunnan kokonaisedun tasolla on oikeasti paljon vaikeampi tehtävä kuin vuokratulojen ynnääminen. Uusia lentokenttiä varsinkaan yhtä optimaaliseen paikkaan ei tule - niitä on etsitty ja tutkittu puolensataa pitkin 2000-lukua (ks. http://malmiairport.fi/harhaluuloja/#3).

Kun otetaan huomioon lentoliikenteen kasvuennusteet, kevyen kaluston liikelentotoiminnan jo uudelleen vauhtiin päässyt kasvu (http://www.forecastinternational.com/samples/f613.pdf ; http://www.fly-corporate.com/very_light_jets_take_...), Malmin tuore valinta Euroopan 7 uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon ja kiistattomat, Museovirastonkin lausunnoissaan ja inventoinneissaan vahvistamat meriitit Unescon maailmanperintöluetteloon, on jokseenkin mahdoton käsittää arkijärjellä, miten vielä yksi betonilähiö voisi olla kaupungille ja sen imagolle oikeasti tärkeämpi - kun seudulla on joutomaata joka suuntaan niin pitkälle kuin silmä kantaa.

Kannattaa katsoa peräkkäin Europa Nostran suomeksi tekstitetty julkistusvideo maaliskuulta (https://www.youtube.com/watch?v=ppfHqw2ak_M) ja kotimainen, englanniksi tekstitetty lentokatsaus Helsingin ja lähiympäristön rakennusmaatilanteeseen (https://www.youtube.com/watch?v=Uu6Gjy-BvDI) - siitä saa hyvän käsityksen, millaisena Absurdistanina Helsinki ja Suomi ovat parhaillaan luomassa itsestään kuvaa.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #38

"Et mitenkään voi verrata lentoaseman maksukykyä kymmenientuhansien lähiöasukkaiden maksukykyyn ja väittää alueen olevan sillä perusteella tärkeämpi asuntoina."

Päinvastoin, tälläinen vertailu on erittäin hyödyllinen. Alue tulee pääsääntöisesti luovuttaa siihen käyttöön, jossa sen tuotto on korkein. Se, että kymmenettuhannet saavat alueesta itselleen asuinpaikan, on yhteiskunnalle parempi ratkaisu, kuin että lentokentän muutama sata työntekijää ja ilmailuharrastajaa saa jatkaa toimintaansa.

Seppo Sipilä Vastaus kommenttiin #39

... ja koska Keskuspuisto on suunnattoman paljon arvokkaampi tonttimaana kuin virkistysalueena, on erittäin hyödyllistä luovuttaa se siihen käyttöön jossa sen tuotto on korkein. Se että sadattuhannet saavat siitä itselleen asuinpaikan on yhteiskunnalle parempi ratkaisu, kuin että muutama tuhat koiranulkoiluttajaa ja lenkkeilynharrastajaa saa jatkaa toimintaansa. Niinkö? Että on erittäin hyödyllinen vertailu?

Varsinkin kun sitä käymätöntä korpimaata on. Joka puolella. Silmänkantamattomiin. Jopa Helsingin rajojen sisällä. Ks. https://www.youtube.com/watch?v=Uu6Gjy-BvDI

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #39

"Alue tulee pääsääntöisesti luovuttaa siihen käyttöön, jossa sen tuotto on korkein".

Tuolla perusteella Keskuspuisto ja Kivinokka tulisi ottaa asuinkäyttöön mitä pikimmin. Molemmat ovat hyvien yhteyksien varrella, maapohja on hyvä, rakentamaan päästäisiin nopeasti ja asuntojen hinnoittelukin voidaan asettaa keskitason yläpuolelle. Epäilen kyllä, että näissä tapauksissa Luhtala saattaa hyvin pian löytää kokonaan muita päätösperusteita. Mutta kerrankos sitä tapahtuu, että päätös tehdään ensin ja perustelut kehitetään sitten tehtyä päätöstä tukemaan.

Ps. Sitä Keskuspuistoa en kyllä rakentaisi missää tapauksessa, Kivinokan sen sijaan mitä pikimmin.

Toimituksen poiminnat